Artikkeli · punkinpurema · borrelioosi · TBE
Punkinpurema: poisto, seuranta ja milloin lääkäriin
Pelkkä punkinpurema ei yleensä ole tauti, mutta oikea poisto ja rauhallinen seuranta ratkaisevat. Tärkeintä on poistaa punkki mekaanisesti, merkitä päivä muistiin ja tunnistaa myöhemmin ilmaantuvat oireet.
Artikkeli on yleistietoa. Laajeneva ihottuma, neurologiset oireet tai voimakas yleistilan lasku arvioidaan erikseen.
Hoitoreitin valinta
Milloin varaan ajan, milloin 116117, milloin 112?
Varaa aika, jos
- puremakohtaan kehittyy yli viikon kuluttua laajeneva, yleensä yli 5 cm ihottuma
- saat pureman jälkeen kuumeilua, nivelkipuja tai muita oireita ilman selvää syytä
- ihoon jäänyt osa ärtyy, märkii, kipuilee tai et saa sitä turvallisesti pois
Soita Päivystysapuun 116117, jos
- oireisiin liittyy kova päänsärky, niskajäykkyys, kasvohalvaus tai voimakas yleistilan lasku
- kuume ja neurologiset oireet ilmaantuvat punkkialtistuksen jälkeen
- et tiedä, kuuluuko tilanne päivystykseen vai ajanvaraukseen
Soita 112, jos
- kehittyy vaikea allerginen reaktio: hengenahdistus, nielun turvotus, laaja nokkosihottuma ja huono olo
- oireisiin liittyy tajunnan häiriö, kouristus, halvausoire tai muu hätätilanne
- yleistila romahtaa nopeasti
Pelkkä purema ei yleensä vaadi lääkärikäyntiä eikä antibioottia. Myöhemmin laajeneva ihottuma tai neurologiset oireet muuttavat tilanteen.
Poisto
Poista punkki mekaanisesti, älä ärsytä sitä.
Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa punkkipihdeillä, punkkilassolla tai kapeakärkisillä pinseteillä. Vedä rauhallisesti ja tasaisesti ulospäin. Tarkoitus ei ole puristaa punkin vartaloa, kiertää sitä väkisin tai kaivaa ihoa rikki.
Älä käytä öljyä, rasvaa, alkoholia, kuumentamista tai kemikaaleja. Punkin ärsyttäminen voi lisätä eritteiden päätymistä puremakohtaan, eikä se tee poistosta turvallisempaa. Puhdista kohta poiston jälkeen vedellä ja saippualla tai tavanomaisella haavanpuhdistuksella.
Merkitse puremapäivä kalenteriin. Se on yllättävän hyödyllinen tieto, jos ihottuma tai yleisoireet alkavat myöhemmin.
Suunosat
Jos ihoon jää pieni osa, älä kaiva aggressiivisesti.
Punkki ei kaivaudu kokonaan ihon alle. Se kiinnittyy ihoon suuosillaan, ja osa voi joskus jäädä ihoon. Pieni jäänne voi ärsyttää ihoa ja aiheuttaa paikallista punoitusta tai kyhmyä, mutta sen vuoksi ei yleensä pidä rikkoa ihoa syvältä.
Jos jäänne näkyy pinnassa ja irtoaa helposti puhtailla pinseteillä, sen voi poistaa. Jos se ei irtoa muutamalla varovaisella yrityksellä, parempi ratkaisu on puhdistus ja seuranta. Varaa aika, jos kohta jää kipeäksi, punoittavaksi, kuumottavaksi tai märkiväksi.
Seuranta
Paikallinen punoitus ja borrelioosin ihottuma eivät ole sama asia.
Puremakohtaan voi tulla paikallinen ärsytysreaktio. Se ei yksin tarkoita borrelioosia eikä yleensä vaadi antibioottia.
Yli viikon kuluttua ilmaantuva, laajeneva ja usein yli 5 cm punoitus sopii varhaisvaiheen borrelioosiin ja kuuluu lääkärin arvioon.
Oireettomalta ei yleensä tutkita borreliavasta-aineita eikä Suomessa käytetä rutiininomaista antibioottiprofylaksiaa pelkän pureman jälkeen.
Borrelioosi ja TBE
Kaksi eri tautia menee helposti sekaisin.
Borrelioosi on bakteeri-infektio. Tartunnan riski kasvaa yleensä punkin kiinnittymisajan myötä, minkä vuoksi päivittäinen punkkisyyni ja nopea poisto ovat hyödyllisiä. Tyypillinen varhaislöydös on myöhemmin laajeneva erythema migrans -ihottuma, joka hoidetaan antibiootilla kliinisen arvion perusteella.
Puutiaisaivotulehdus eli TBE on virustauti. Se voi tarttua pureman alkuvaiheessa, joten nopea poisto ei suojaa siltä samalla tavalla kuin se pienentää borrelioosiriskiä. TBE-rokote suojaa TBE:ltä, mutta ei borrelioosilta eikä estä punkkia kiinnittymästä ihoon.
Jos punkkialtistuksen jälkeen tulee kuumetta, kovaa päänsärkyä, niskajäykkyyttä, kasvohalvaus, halvausoireita, kouristus tai tajunnan häiriö, kyse ei ole enää tavallisesta pureman seurannasta.
Vastaanotolla
Mitä lääkärikäynnillä arvioidaan?
Vastaanotolla arvioin ihottuman koon, ajankohdan, laajenemisen, kivun, kuumotuksen ja mahdolliset yleisoireet. Jos muutos sopii erythema migrans -ihottumaan, hoitopäätös perustuu yleensä kliiniseen kuvaan, ei vasta-ainetestiin. Jos löydös on paikallinen tulehdusreaktio tai ihoon jäänyt ärtynyt jäänne, hoito on eri.
Neurologiset oireet, voimakas päänsärky, niskajäykkyys tai kasvohalvaus ohjaavat kiireellisempään arvioon. Silloin kysymys ei ole enää siitä, jäikö punkista pieni osa ihoon, vaan siitä, onko kyse punkkivälitteisen taudin laajemmasta oirekuvasta.
Lähteet ja lääketieteellinen tausta
Sivun on kirjoittanut ja tarkistanut Markus Huotari, yleislääkäri. Lääketieteellisesti tarkistettu 3.7.2026. Lähteet eivät korvaa yksilöllistä lääkärin arviota.
Lue myös